Sivustosuunnitelmani on lopultakin valmis ja palautettu, joten tämän kirjoituksen jälkeen blogini hiljenee. En aio kuitenkaan poistaa sitä netistä, koska kuten kurssin aikana olen oppinut, kirjoitukseni ovat jossakin tallella ikuiset ajat. Jätän blogini siis tänne muistuttamaan siitä, millaisen oppimisprosessin olen läpikäynyt. Kenties jonakin päivänä vielä palaan lukemaan näitä merkintöjä ja nauran omalle typeryydelleni. Tai ehkäpä ihastelen, miten luova ja innovatiivinen olenkaan ollut. Joka tapauksessa, tämä blogi on kokonaisuutena hyvin havainnollistava.

Näin loppumetreillä on varmastikin todella älykästä ryhtyä pohtimaan, oliko tämä blogi yhtään sellainen, kuin sen piti. Välillä minulta unohtui, että kyseessä oli oppimispäiväkirja. Minulla oli toisinaan yleisesti ottaen liian hauskaa tätä kirjoittaessani. Sainkin uudelleen kipinän blogin pitämiseen, pitänee herättää aiempi henkiin nyt, kun pääsin taas kirjoittamisen makuun. Pitää vielä mainita, että vaikka blogin kirjoittaminen kuului kurssin sisältöön, se ei missään vaiheessa tuntunut pakkopullalta. Tämä toivottavasti välittyi teksteistäni.

Pian pääsen toteuttamaan suunnittelemani sivuston ihan oikeasti. Saa nähdä, onko suunnitelmani ollut laisinkaan toimiva, vai joudunko aloittamaan kaiken ihan alusta. En kuitenkaan viitsi murehtia vielä, se on ensi jakson murhe. Tällä hetkellä olen tyytyväinen itseeni ja kurssiin. Pitkästä aikaa minulla oli motivaatiota.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätän tämän blogini. Thank you, tack, kiitos!

Loppu alkaa lähestyä uhkaavasti. Huomiset tunnit on peruttu, joten työstän vielä kotona kirjallista sivustosuunnitelmaani. Tuntuu haikealta ja omituiselta, että tämä kurssi olisi nyt tässä. Ihan vastikäänhän minä aloitin kirjoittamaan tätä blogia ja sivuston suunnitteluprosessi tuntui erittäin kaukaiselta ajatukselta. Nyt kolme "leiskaa" on valmiina ja palautan ne huomenna opettajan arvioitaviksi. Hui! 

Omasta mielestäni olen onnistunut työssäni todella hyvin. Sivut ovat bändin ilmeen mukaiset ja sisältöäkin sain haalittua niihin, osittain mielikuvitukseni tuotoksena. Aion vielä näyttää veljelleni suunnittelemani sivut ihan vain mielenkiinnosta. Jos hän ei teilaa niitä täysin, voin olla itseeni vieläkin tyytyväisempi. Ehkei tästä tule koskaan leipätyötäni, mutta sivustojen suunnittelua voisi harrastaa huvin vuoksi.

Eräässä asiassa olisin kyllä voinut kunnostautua enemmänkin tämän jakson aikana, nimittäin kurssitovereideni blogien kommentoinnissa. Vaikka olen lueskellut kirjoituksia, en ole jaksanut vastata niihin mitään. No, onneksi ei ole vielä liian myöhäistä. *lähtee spammailemaan* 

... ja jatkuu... Tämä päivä meni samoissa merkeissä kuin eilinenkin, eli kuvien asettelussa oikeisiin kohtiin, tekstinpätkien kirjoittamisessa ja kokonaisuuden pähkäilyssä. Unohdin eilisessä merkinnässäni mainita, että pääsemme myös toteuttamaan sivut ihan oikeasti erään toisen kurssin puitteissa, kuten alunperinkin oli tarkoitus. Olen innoissani, koska jollakin perverssillä tavalla pidän koodaamisesta (tai ainakin pidin silloin kaksi vuotta sitten, kun viimeksi sitä tein. Toisaalta kenties sivuni aiheella oli jotakin osuutta työn miellyttävyyteen  Mmmmm, Mr Darcy... Tosin huomasin tänään senkin, ettei veljeni bändin laulaja ole yhtään hullumpaa katseltavaa. Joo.)

Minusta on aivan ihanaa, että saamme oikeasti toteuttaa sivustot, joita nyt suunnittelemme. Minua hieman vain surettaa se, että en ylläpidä vähäisiä koodaustaitojani millään tavalla. Kaikki pari vuotta sitten oppimani jutut ovat autuaasti unohtuneet, koska en ole sen jälkeen avannutkaan Dreamvieweria. Ne varmasti palautuvat taas mieleeni ja katoavat sieltä yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Tiedän kyllä, etten opiskele verkkomediaa, vaan sukupuuttoon kuolevaa yhteisöviestintää, mutta haluaisin ainakin jollakin tasolla olla visuaalinen ihminen. Pelkkä kirjoittaminen ei riitä minulle. Ehkä minulla on taas jokin kriisi meneillään, ruoho tuntuu aina vihreämmältä aidan toisella puolella. Todennäköisesti jos olisin täysipäiväisesti tekemisissä nettisivujen rakenteiden suunnittelun kanssa, rupeaisin kaipaamaan ihan peruskirjoittamista. Mikään ei riitä.

Huomenna pääsenkin taas sen toisen kurssin aikana jatkamaan tätä projektia. Ennen sitä unta kaaliin. Kauniita unia ja näyttöpäätteiden kuvia! Nörtti kuittaa.

Tänään aloin hahmotella sivustoni lay outia eli "leiskoja", kuten ammattislangilla sanotaan. Olin aluksi piirtänyt ihan paperille luonnoksen, jotta en syöksyisi suin päin pelleilemään tietokoneen kanssa. Täytyy kyllä tunnustaa jo tässä vaiheessa, että Photoshop ei ole paras ystäväni. Osaan oikeastaan käyttää sitä hävettävän huonosti ottaen huomioon, että kuitenkin olen media-alan opiskelija... Vähäisetkin taitoni tuntuvat ruostuneen. No, nyt on sitten hyvää aikaa opetella. Huomasin innostuvani, kun pääsin pohtimaan vaihteeksi visuaalisia asioitakin pelkän sisällöntuottamisen lisäksi, vaikka tiedänkin sen olevan olennaisinta tässä sivuston suunnittelussa. Odotan joka tapauksessa innolla sitä, kun saan nähdä valmiin lopputuloksen.

Ainoa ongelma työssäni on aineiston vähyys. Tästä bändistä on olemassa todella vähän faktaa ja kuvia. Voisin tietysti kysellä pikkuveljeltäni lisätietoja, mutta en tiedä jaksanko vaivautua, koska bändihän ei aio tehdä itselleen oikeasti sivuja. Tämä on vain minun omaa fantasiaani. Näytin luonnostelemaani etusivua pikkuveljelleni ja hänen mielestään se näytti aivan joltakin ohjelmatoimiston sivulta. Fail! Toisaalta hän muutenkin arveli, että näen bändin hieman eri näkökulmasta, markkinoinnin kannalta. Veljeni heitti kyllä hyvän pointin, sivuille olisi hankala saada hyvää palvelinta, ainakaan ihan ilmaiseksi. En siis paheksu enää kamalasti heidän päätöstään olla tekemättä omaa nettisivustoa. Ehkä sitten, kun heistä tulee rikkaita ja kuuluisia.

Aloin kyseenalaistaa työni mielekkyyttä, kun veljeni sanoi, ettei heidän bändinsä ole ajatellutkaan webbisivujen teettämistä. Heillä on jo MySpace ja se kuulemma riittää. Itse en ole muusikko, mutta musiikin suurkuluttajana ainakin arvostan, jos bändillä on olemassa ihan "oikeakin" sivusto. Päätin siis lopulta kyseenalaistaa veljeni mielipiteen, sillä pikkuveljethän ovat tunnetusti apinoita, eikä basisteillakaan ole kovin hyvä maine. Buhahahaa.

Keskityin jälleen tunnilla epäolennaisuuksiin: sivukartan piirtämiseen kannattaa toki uhrata puoli tuntia aikaa... Lisäksi aion haukata suuren palasen tästä suunnitelukakusta ja ihan piirustaa ne kolme esimerkkisivua. Mielestäni on turhauttavaa selittää: "ylänurkassa on sellainen paikka linkeille", kun voin yhtä hyvin piirtää sen. Se on sitten eri asia, kuinka hienot sivuista todellisuudessa tulee, mutta eipä tuolla varmasti ole väliäkään. Rumaa on sen bändin musiikkikin.

Annan ideoiden hautua ensi viikkoon, sitten varmasti rupeankin jo raapustelemaan ensimmäisiä luonnoksia.