Minulle verkkokaupat ovat kuin taivaan lahja. Musiikkimakuni on sen verran omituinen, ettei suosikki-cd:itäni aina myydä tavallisilla levyosastoilla. Lisäksi olen havainnut elokuvienkin olevan halvempia netissä, siispä samalla vaivalla mukaan tarttuu edullisia tarjousleffoja. Vaatteita en ole tullut ostaneeksi verkon kautta, koska sovittaminen on kuitenkin aika olennainen seikka shoppaillessa. Sen sijaan keikkaliput on erittäin kätevä tilata nettikaupassa, koska kukapa jaksaa mennä jonottamaan johonkin Lippupalvelun hikiseen pisteeseen? 

Teen ostoksia verkkokaupoissa säännöllisesti, oikeastaan useammin kuin tavallisissa kaupoissa. Pidän ajatuksesta, että saan shoppailla vaikka keskellä yötä jos huvittaa. Useimmiten ostotarpeeni syntyykin hetken mielijohteesta; jos lähden tarkoituksella kauppoihin tavoitteena ostaa otakin, on erittäin todennäköistä ettei tuolloin löydä mitään mieluista. Tämä turhauttaa niin paljon, etten jaksa ostaa enää mitään. Netin kautta asioidessa säästyn myös pelottavien myyjien kohtaamiselta sekä kassajonossa seisoskelulta. Sen sijaan voin istahtaa mukavasti tietokonetuoliini ja surffailla. Vaikka edellisessä blogikirjoituksessa angstailinkin liiallisesta verkkoon pakenemisesta, tällaisessa tapauksessa se sopii minulle oikein hyvin. Vihaan hälyisiä kauppakeskuksia, siellä rääkyviä lapsia ja ryysiviä mummoja.

Historiani verkkoshoppailijana on pitkä. Rekisteröidyin itse asiassa jo teininä erääseen tänään tunnillamme esimerkkinä toimineeseen nettikauppaan, isukki antoi luvan käyttää hänen henkilötunnustaan, jotta pääsin tilailemaan. Tultuani täysi-ikäiseksi vaihdoin tilalle omat tietoni, enkä koskaan jäänyt kiinni tästä petoksesta. Aika amatöörimäistä toimintaa itse asiassa, kun näin jälkikäteen ajattelee ja parempi olla puhumatta siitä sen enempää...

Kokemukseni nettikaupoista ovat enimmäkseen positiivisia. Joskus osa tilauksistani on tullut myöhässä tai lievästi vahingoittuneena (levyjen kannet särkyvät helposti), mutta hyvää tavaraa on kannattanut odottaa, enkä ole jaksanut välittää tuollaisista pikkuasioista. Sitä paitsi palautusprosessi on tehty niin stressaavaksi, että on helpompaa vain antaa olla. Toisaalta näin ei saisi olla, asiakkaan tarpeet täytyisi ottaa huomioon ja tehdä asiat mahdollisimman helpoiksi. Ehkäpä sitä vain ei osaa enää puolustaa oikeuksiaan, kun tuntee olonsa muuten jo tyytyväiseksi halpojen hintojen ja vaivattoman shoppailun vuoksi. Ei toisaalta pitäisi tyytyä niin vähään. Pidän tämän mielessäni seuraavalla kerralla, kun kantakauppani töppää. Se saattaa tapahtua jo huomenna, sillä tilaamani elokuvan pitäisi saapua silloin. Jännä mun hirveä!