Sivustosuunnitelmani on lopultakin valmis ja palautettu, joten tämän kirjoituksen jälkeen blogini hiljenee. En aio kuitenkaan poistaa sitä netistä, koska kuten kurssin aikana olen oppinut, kirjoitukseni ovat jossakin tallella ikuiset ajat. Jätän blogini siis tänne muistuttamaan siitä, millaisen oppimisprosessin olen läpikäynyt. Kenties jonakin päivänä vielä palaan lukemaan näitä merkintöjä ja nauran omalle typeryydelleni. Tai ehkäpä ihastelen, miten luova ja innovatiivinen olenkaan ollut. Joka tapauksessa, tämä blogi on kokonaisuutena hyvin havainnollistava.

Näin loppumetreillä on varmastikin todella älykästä ryhtyä pohtimaan, oliko tämä blogi yhtään sellainen, kuin sen piti. Välillä minulta unohtui, että kyseessä oli oppimispäiväkirja. Minulla oli toisinaan yleisesti ottaen liian hauskaa tätä kirjoittaessani. Sainkin uudelleen kipinän blogin pitämiseen, pitänee herättää aiempi henkiin nyt, kun pääsin taas kirjoittamisen makuun. Pitää vielä mainita, että vaikka blogin kirjoittaminen kuului kurssin sisältöön, se ei missään vaiheessa tuntunut pakkopullalta. Tämä toivottavasti välittyi teksteistäni.

Pian pääsen toteuttamaan suunnittelemani sivuston ihan oikeasti. Saa nähdä, onko suunnitelmani ollut laisinkaan toimiva, vai joudunko aloittamaan kaiken ihan alusta. En kuitenkaan viitsi murehtia vielä, se on ensi jakson murhe. Tällä hetkellä olen tyytyväinen itseeni ja kurssiin. Pitkästä aikaa minulla oli motivaatiota.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätän tämän blogini. Thank you, tack, kiitos!